Tutkimusryhmien johtajat voivat hakea ryhmän tutkimuskuluihin apurahaa. Tutkimusapurahoja myönnetään juokseviin tutkimuskuluihin, erityistapauksissa myös laitteisiin, ja aputyövoimaan. Aputyövoimalla tarkoitetaan lähinnä opiskelijoita, jotka eivät ole suorittaneet akateemista loppututkintoa ja joille kesäkuukausina tai opintojen ohessa tarjotaan tilaisuus osallistua tutkimustyöhön ja näin hankkia opintojen tavoitteisiin nähden mielekästä tutkijakokemusta.
Myönnettävän tutkimusapurahan suuruus on yleensä korkeintaan noin 20 000 €.
Walter ja Lisi Wahl rahastosta myönnetään vuosittain yksi tai kaksi laiteapurahaa, korkeintaan noin 20 000 €.
Vuonna 2024 (hakuaika 15.10-30.11.2023) Walter ja Lisi Wahl rahasto myöntää yhden tai useamman apurahan 100 000 € edestä.
Henkilökohtaisia apurahoja myönnetään tutkijoille, jotka virkavapaina varsinaisesta toimestaan haluavat keskittyä kokopäivätoimisesti tutkimukseensa tai jotka muista syistä eivät nauti palkkaa. Henkilöt, jotka hiljattain ovat suorittaneet tohtorin tutkinnon, voivat hakea postdoc -apurahaa. Postdoc -apurahan tarkoitus on antaa vastavalmistuneelle tohtorille tilaisuus syventää ja laajentaa tutkijankokemustaan. Se voidaan myöntää kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi tutkijalle, jolla on ilmeinen potentiaali menestykselliseen tutkijanuraan.
Useamman vuoden apurahan saaneen tutkijan tulee vuosittain vuoden loppuun mennessä raportoida tutkimustyönsä edistymisestä. Apuraha maksetaan yhden vuoden erissä vuoden alusta. Ensimmäinen erä maksetaan kuitenkin työn alkaessa vuoden loppuun.
Lyhyempiä apurahoja voidaan myöntää ulkomailta palaaville nuorille tutkijoille tai tukena ylimenokaudelle väitöskirjan ja post doc -kauden välillä.
Postdoc -apurahan suuruus on 29 000 € vuoden työskentelyä varten.
Mikäli apurahaa ei oteta vastaan viimeistään myöntämisvuotta seuraavan kalenterivuoden aikana, se palautuu säätiölle.
Apurahaa voidaan myös myöntää osa-aikaiseen tutkimustyöhön
Apurahoja väitöskirjatutkimukseen myönnetään pääsääntöisesti kolmeksi tai neljäksi vuodeksi tutkijoille, joilla on yliopiston myöntämä jatko-opiskeluoikeus. Myös lyhytaikaisemmat apurahat ovat mahdolliset, esimerkiksi väitöskirjatyön loppuunsaattamiseksi. Apuraha voidaan myöntää ehdollisena opiskelijalle, jonka perustutkinto on melkein suoritettu valmiiksi. Apuraha maksetaan, kun perustutkinto on suoritettu ja todistus jatko-opiskeluoikeuden myöntämisestä on esitetty. Väitöskirjatutkijan työskentelyapuraha on tarkoitettu kattamaan hakijan elinkustannuksia apurahakauden aikana.
Ehto apurahan nauttimiselle on virkavapaus ansiotyöstä. Laskuharjoitusten pitäminen tai muu siihen verrattava ohjaustyö, jonka voidaan katsoa koulutukseen kuuluvaksi, on sallittua muutamana tuntina viikossa myös erillistä, laitoksen maksamaa palkkaa vastaan, kunhan se ei merkittävästi häiritse tutkimuksen edistymistä. Myös laitoksen maksama osapalkka apurahatutkijan käytettävissä olevien tulojen saattamiseksi yhdenmukaisiksi laitoksen muiden väitöskirjatukijoiden kanssa on sallittu.
Useamman vuoden apurahan saaneen tutkijan tulee vuosittain vuoden loppuun mennessä raportoida tutkimustyönsä edistymisestä. Apuraha maksetaan vuosittaisina erinä, kuitenkin niin, että ensimmäinen erä maksetaan apurahakauden alkamisesta sen vuoden loppuun.
Tutkimustyön ohjaajan lausunto on tärkeä hakemuksen arvioinnissa. Ohjaajan lausunnon lisäksi hakemukseen liitetään ote opintosuoritusrekisteristä sekä asianomaisen laitoksen esimiehen todistus siitä, että tarvittava infrastruktuuri on käytettävissä. Hakemuksen tulee osoittaa, että edellytykset työn loppuun saattamiseksi asianmukaisessa ohjauksessa ovat hyvät.
Väitöskirjatutkijan apuraha on 24 000 € vuoden työskentelyä varten.
Tutkimusryhmien johtajat voivat myös hakea pidemmälle, noin kahden – kolmen vuoden ajanjaksolle jakautuvia projektiavustuksia. Myönnettävä tuki on yleensä korkeintaan noin 20 000 € vuodessa ja maksetaan vuotuisina erinä. Useamman vuoden apurahan saaneen tutkijan tulee vuosittain vuoden loppuun mennessä raportoida tutkimustyön edistymisestä
Matka-apurahaa myönnetään ensisijaisesti pitempiaikaisiin vierailuihin ulkomaisissa yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa. Konferenssimatkoja ei priorisoida. Hakemuksen perustelu tulee olla lyhyt, noin kahden sivun mittainen. Varoja myönnetään matkalippuihin, hotelli- tai majoituskustannuksiin, osallistumismaksuihin sekä kohtuullisiin ruokailu- ja muihin oleskelukuluihin.
Henkilökohtainen matka-apuraha voidaan myöntää matematiikan ja luonnontieteiden opettajalle sellaiselle jatkokoulutuskurssille tai kokoukseen osallistumista varten, joka pidetään ulkomailla. Varoja myönnetään samoin edellytyksin kuin tutkijoille.
Koulun rehtori antaa suosituksen matkan hyödyllisyydestä hakemuksen liitteenä.
Jos täydennyskoulutus järjestetään Suomessa, tukee Magnus Ehrnroothin säätiö ensisijaisesti tilaisuuden järjestäjää eikä yksittäisiä osallistujia. Apurahaa voivat hakea lyhyehköjen jatkokoulutuskurssien tai tilaisuuksien järjestäjät luennoitsija- ja opetusmateriaalikuluihin sekä myös osallistujien matka- ja majoituskuluihin.
Hakemukseen tulee liittää opetushallituksen tai koulutusta vetävien asiantuntijoiden lausunto.